Kolme viikkoa Flow-festareiden alkuun, ja aika moni kaveri on tällä kertaa tulossa. Kirjoittelin eilen harjoituksen vuoksi Flow08-festarin kartan ja ohjelman mm. Google Earth-sovelluksen tukemalla KML-kielellä. Festarialueen piakkojen lisäksi kartta sisältää kaikkien artistien esiintymisajat ja -paikat toteutettuna KML-animaationa (Google Earthissa karttanäkymän oikean ylälaidan aikasäätimestä saa vaihdettua aikaa). Eipä haitaisi, jos kaikenmoisten festareiden järjestäjät ottaisivat mallia.

Lataa Unofficial KML Map for Flow Festival 2008.

Eilisestä illasta lähtien olen yrittänyt tehdä kellonkääntöharjoituksia. Ensi yö menee nimittäin poikkeuksellisesti työnteon merkeissä, kun menen tekemään käyttäjätarkkailua päivystävän meteorologin yövuoroon. Eilen piti siis yrittää pysyä valveilla mahdollisimman kauan, ja mikäs sen parempi keino kuluttaa aikaa kuin lähteä kävelylle öiseen kaupunkiin kameran ja jalustan kanssa. Edellisestä moisesta reissusta olikin jo ehtinyt kulua liian kauan. Helsinki on kyllä siitä mahtava kaupunki, ettei yhtään pelota lähteä yksin yöiseenkään aikaan liikkeelle parin tonnnin kuvausvälineiden kanssa ja makoilla maassa saadakseen juuri sen halutun kuvakulman. Tai no, ainakaan kantakaupungissa arkiyöisin. Samalla saa mainion tilaisuuden vilkaista taksien ja hesarinjakajien rinnakkais-Helsinkiin.

Poliisit puhalluttamassa harvakseltaankulkijoita Pohjoisrannassa, rakastuneet vastaantulijasta hieman kiusaantuneina kiertämässä Tervasaarta, silmiää hivelevät kauniit valaisevat yöpilvet värittämässä taivasta, penkkinsä kokonan taakse laskenut autokuski nokosilla parkkipaikalla moottori käynnissä, varhainen koiranulkoiluttaja Krunikan kaduilla.

Niin, ja yksi hullu kädet täynnä salamavaloja räpsimässä kymmeniä otoksia pelastusrenkaasta :-)

Ostin toukokuussa hyvät nahkakengät hyvämaineisesta ja luotettavaksi osoittautuneesta kaupasta. Viikon käytön jälkeen toisen kengän kantalapun reunus oli haljennut kahdesta kohtaa. Vein kengät kauppaan 31.5. ja niistä tehtiin reklamaatio maahantuojalle, ja myyjä valitteli, että menisi postituksineen ja muineen reilu viikko ennen kuin asia olisi käsitelty. Nyt, lähes kuusi viikkoa myöhemmin kengät ovat paikassa x, joka on ilmeisesti tuntematon niin kaupalle, maanahtuojalle kuin itsellenikin. En silti oikein jaksa olla kovin vihainen ko. liikkeseen ja tuotemerkkiin liittämieni positiivisten mielleyhtymien vuoksi. Tämän tekstin kirjoittamistakin emmin, koska asianosaisten leimaaminen ei tunnu reilulta. Kummallista.

Partioaitta on kuulunut luottovaatettajiini, etenkin luonnossatallusteluvaatteiden, mutta myös muiden tarvikkeiden osalta, ja kuuluu edelleen. Meindlin kengät puolestaan ovat parhaita kenkiäni. Niinpä tein turvallisin mielin kenkäkaupat 17.5. nupukkipintaisista Meindl Furberg -kengistä hintaan 175€ pari. Niinpä pettymys oli huomattava, kun reilun viikon tavanomaisen kaupunkikäytön jälkeen oikean kengän kantalapun yläosaa kiertävä nahkahauha oli haljennut kahdesta kohtaa.

Siispä seuraavana viikonloppuna keskustaan ja liikkeeseen tekemään kyselemään asiasta. Reklamaatio laadittiin maahantuojalle (Ibex-sport Oy), vaikka myyjä epäilikin tuomion olevan tyly: turha valittaa, jos ei ole käytetty kenkälusikkaa. Siihen en osannut oikein sanoa mitään (joo en yleensä käytä kenkälusikkaa, mutta en myöskään runttaa kenkiä jalkaan väkisin).

Kolme viikkoa reklamaation tekemisestä kävin liikkeessä tiedustelemassa asian edistymistä, kun en ollut kuullut mitään asiasta puhelimitse. Minulle luvattiin soittaa maanataina, kun olisivat ottaneet Ibexiin yhteyttä. Maanantaina sain kuulla, että maahantuojan ko. asioista vastaava henkilö oli lomalla, mutta että joku toinen henkilö yrittäisi selvittää kenkien tilannetta ja soittaisi minulle suoraan. Soittoa ei ole kuulunut tähän mennessä.

Tänään kävin taas, lähes kuusi viikkoa reklamaation tekemisen jälkeen, pollaamassa Partioaitassa kenkien statusta ja minulle kerrottiin, että ainoastaan reklamaation laatinut myyjä osaisi vastata mikä kenkien tilanne on, sillä maahantuojalta oli tullut vastaus, etteivät he olleet koskaan saaneet kenkiä ja tässä oli sattunut jokin sekaannus. Kyseinen myyjä ei kuitenkaan olisi töissä tänään eikä huomenna. Kovasti pahoiteltiin tilannetta ja lupailtiin jonknilaista hyvitystä sitten kun kengät joskus löytyisivat (sic!). Mielenkiinnolla odotellaan perjantaita ja myyjän puhelinselvitystä tilanteesta. Toivotaan, että puhelu ei tule aamupäivällä, kun olen nukkumassa yövuoron jälkeen.

Kaikesta huolimatta epäröin kritisoida Partioaitan palvelua, Meindlin kenkiä tai Ibexin toimintaa julkisesti, sillä ainakin kahdella ensimainitulla on henkilökohtaisesti niin hyvä ja ansaittu maine. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi Partioaitan henkilökunnan palvelu on aina ollut hyvin asiantuntevaa ja miellyttävän rentoa.

Näin se vaan ansaittu maine suojelee brändiä ongelmatapauksissakin.

Edit 18.7. Partioaitasta soitettiin, että olivat päättäneet antaa minulle uudet samanlaiset kengät kadoksissaolevien tilalle. Kelpaa minulle.

Yksi parhaista ja raskaimmista sulkispeleistä ikinä on jättänyt makaamaan koko illaksi kotisohvalle; Urheilu alkaa olla vaarallista, kun kuntoa on jo hiukan ehtinyt kertyä, painoakin oli matsin jälkeen 1,5kg vähemmän kuin aamulla.

Sohvaseurana ja toipumisapuna on toiminut mitä mainioimmin, jälleen kerran, Radio Helsinki ja parhaillaan lopetteleva Lasse Kurjen luotsaama erikois-Rakkaudesta-uusinta, jossa on kuultu peräkkäin kaikki neljä osaa Steve Lamacq:in vuonna 2003 BBC:lle alunperin tehdystä mainiosta “Radiohead Story”-radiodokumentista. Illan aikana olen myös ostanut (ja parhaillaan lataamassa netistä) kolme kyseisen bändin albumidiskografiasta omasta (kovaa vauhtia virtuaalisoituvasta) levyhyllystäni puuttunutta julkaisua. Tämä on kai sitä post-MTV-sukupolven laajakaista(pää)elämää.

Yle lanseerasi uuden mobiililaitteille suunnatun Yle.mobi-palvelunsa alkukesästä. En sitä muuten olisi huomannut, mutta joka aamu käyttämäni YLE Mobiiliuutiset-sivun alkuun tupsahti suositus siirtyä käyttämään uutta sivustoa, joka on “suunniteltu puhelimille”. Pitihän sitä sitten tietysti kokeilla. Parin minuutin kuluttua tuomio uutisten lukemiselle Yle.mobin kautta oli selvä: liikaa navigointia, vanha on parempi.

Ymmärrän kyllä että uudesta sivustosta ollaan tekemässä Ylen mobiilisisällön portaalia (jos näinkin web 1.0 -ilmaisu sallitaan). Videot ja podcastit ovat nyt hip ja cool, ja matskua Ylellä on Areenan myötä riittämiin. Joihinkin tapauksiin visuaalisesti karu tekstisisältö vaan on paras.

Duuniaamuisin hyppään yleensä Hämeentietä pohjoiseen kulkevaan bussiin Haapaniemen pysäkiltä, istun penkille ja avaan kännykän webbiselaimen. Kaksi minuuttia myöhemmin Kurvissa olen saanut Ylen Mobiiliuutiset sivun auki, ja bussi pysähtyy valoihin tai ainakin pysäkille. Noin kolme minuuttia myöhemmin ollaan porhaltamassa Paavalin kirkon ohi, olen saanut selailtua uutisotsikot läpi, ja on aika valmistautua jäämään bussista Kumpulan kampuksen kohdalla.

Aamun uutisotsikoiden selailuun on siis aikaa sellaiset neljä minuuttia. Vanhan sivun kohdalla se riittää hyvin, kun kaikki teksti on samalla sivulla (minulle riittävät yleensä ingressit, harvoin sukellan pitempään versioon uutisesta). Nokian selaimella tekstin vierittäminen ruudulla onnistuu kätevästi siirtämällä navigointikursoria sivun alalaidan ohi. Yle.mobi-sivun versio uutisista sisältää kuitenkin vain linkit uutisotsikoihin vanhaan kunnon wap-valikkotyyliin. Uutisten lukeminen edellyttää sukeltavaa navigointia: klikkausta kunkin otsikon kohdalla ja taas takaisin, mikä on kännykän hiirettömällä käyttöliittymällä hankalaa ja hidasta verrattuna vierittämiseen. Niin hankalaa, että Yle.mobi jää helposti viimeiseksi uutiskilpailussa bussin penkeillä tarjolla olevien, potentiaalisesti hieman vanhempaa uutta tarjoavien Satasen ja Metron kanssa.

Toivottavasti eivät ole Ylessä hävittämässä tuota vanhaa Mobiiliuutiset-sivustoa, tai sitten ainakin Yle.mobiin tulee vastaava, uutiset lyhyesti yhdellä sivulla sisältävä palvelu.

My Room in Spoonlight

Välineet kimpussa

Kollega on vapaa-ajallaan vääntänyt erityisesti mobiililaitteille optimoidun Terassisää-palvelun. Palvelussa on aika monta mukana Helsingin terassillista ravintolaa, kustakin City-lehden ja auringon nousu- ja laskuaikoihin perustuvat, automaattisesti päivittyvät tiedot ko. terassin aurinkoisuudesta Google Maps-kartalle visualisoituina. Lisäksi sivulta saa tuoreet Helsingin säähavainnot (Malmin lentokenttä) ja ennusteen kuluvalle vuorokaudelle.

Säähavaintotiedot perustuvat Malmin lentokentän vapaasti saatavaan METAR-sääsanomaan ja ennustetieto tulee norjalaisten sääpalvelun ja paikallisen yleisradion yhteisestä yr.no-palvelusta.

Valokuvatorstain tämänviikkoisessa haasteessa on aiheena Yötön yö. Omat pari kappaletta moisia tuli vietettyä mökkiolosuhteissa. Mainiot puitteet oli jo ties monettako kertaa pystyttänyt ainejärjestöajoilta alun perin tutuksi tullut ystäväpariskunta. Tuntikausiksi venähtävää kroonista saunonta-uimakierettä, auringon vastaanottoa muurikkalettujen kera, lokoisaa oleilua ystävien seurassa, ennakko-odotuksiin nähden hämmästyttävän vähäisen sademäärän taivastelua, kauhujatkotarinaa paholaismaisesta Seitan-hirviöstä ja lopulta tehokas automaattiorganisoitunut siivous parhaaseen opiskelijabilejärjestäjätyyliin. Parhautta.

Tänään 17.6. päivätty tiedote Helsingin kaupungin sivulla:

Helsingin kaupungin verkkosivut www.hel.fi siirrettiin uudelle tekniselle alustalle juhannusviikolla. Muutoksessa muuttuivat kaikkien sivujen url-osoitteet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki linkit jotka on tehty kaupungin sivujen ulkopuolelta sivuille lakkaavat toimimasta.

Tälle kaupungille minä maksan veroja. Voisiko joku myydä noille hieman tolkullista konsultointia webbisivuston ylläpidosta? Sivuston osoitteet olivat muistaakseni ennenkin aivan karmeita. Tämä ominaisuus ei ole poistunut. Aaargh.

Kotona sitä ollaan taas, hienoista matkaväsymystä ja orientoitumisvaikeutta on vielä havaittavissa. Reissu meni oikein hyvin, oli mielyttävää kuulla, että aika monilla meteorologin laitoksilla Euroopassa ollaan kehittämässä tietojärjestelmiä ainakin jossain määrin samojen ajatusten perusteella kuin mihin itse yrittää kehitystä ohjata meillä. Yhteydenpito oman alan muihin toimijoihin, ideoiden vaihto ja ylipäänsä uusien asioiden opiskelu ovat tietysti tällaisissa tapaamisissa aivan keskeisellä sijalla. Itselläni kun ei ole meteorologista koulutusta kahden päivän kurssia enempää, niin oppimista totisesti riittää.

Ljubljanaa tuli jo ansaitusti kehuttua aiemmassa kirjoituksessa. Teimme vierailun myös Postojnan tippukiviluolaan ja Predjaman linnaan (kuva), joista molemmat vierailut ylittivät odotukset. Postojnan luolat olivat paljon suurempia ja tilavampia kuin olin odottanut, todellakin maanalaisia saleja. Oman mausteripauksensa antoi maanalainen juna, joka kyyditsi meidät onkaloihin ja sieltä pois kummitusjunatyyliin. Olmeja en päässyt näkemään, sillä sitä varten olisi pitänyt mennä erilliseen akvaarionäyttelyyn. Ehkä se on reilua, kun eivät ne kuitenkaan olisi nähneet minua.

Luolassa oli jostain syystä valokuvauskielto päällä, joten sieltä ei paljon kuvallista materiaalia kertynyt.Katsellessani kiellosta huolimatta pokkareitaan ja videokameroitaan hyödyntäviä turisteja tuli mieleen, että jossain vaiheessa varmaan väännetään YK:n ihmisoikeuksien julistukseen lisäpykälä oikeudesta henkilökohtaisten kokemuksien tallentamiseen.

Predjaman linna oli myös jännä paikka ja paljon vähemmän turistoitunut kuin Postojnan jama (luola). Monista kaltaisistaan poiketen tämä linna, samoin kuin luolan sisälle rakennettu vanhempi linna oli rakennettu alunperin suoja- ja asuinpaikaksi, ei niinkään turvaamaan ympäröiviä maita tai asutusta. Elokuussa paikalla järjestetään erityinen keskiaikatapahtuma, joka sisältää muun muassa turnajaismeininkiä.

Tuliaisina (itselle) piskuiselta Brnikin lentokentältä tarttui mukaan absinttia (pullon kauneuden vuoksi) ja Piranissa kuivateltua suolankukkaa. Helsingissä yleinen olotila oli silminnähtävästi kesäistynyt viikon aikana, vaikka ihan t-paitakeli ei joka päivä olekaan. Odotan innolla huomisia työpalavereja.