Matkasuunnitelmia Kaminanlammossa

Tunnun heraavan melkein saannollisesti ennen Migutsea ja Roopea. Suoraputkisella kaminalla varustettu ger ei ole mikaan lampoihme, joten illalla tulee pesallisen polttaisesta liian kuuma ja aamulla vallyjen alta nouseminen on tuskallista. Ellei joku sitten ole viitsinyt laittaa tulta pesaan aamusella.

Olen toiminut kaminaoperaattorina molempia aamuina, mika naytti ihmetyttavan seka paikallista isantavakea etta Dougia: "Really? It usually takes a Mongolian to light the fire". Minusta tulenteko pitaisi olla kansalaistaito kunten vaikka uiminen, mutta sita ei taideta opettaa koulussa. Pitaisi. Puut ovat taalla viela hyvin kuivia, pystyynkuivaneiden havupuiden oksia, joille ei tarvitse paljon muuta kuin nayttaa tulitikkua. Kyseinen puu on muuten hyvin kovaa laatua, muistuttaa siina mielessa meikalaista katajaa. Oksista kasvaa suoraan pehmeita vihreita neulastupsuja, mika tekee metsista ainakin nain kevaalla kauniinvihreita. Suuri osa vuorilaaksojen puista on kylla kuoleita, mahtaako syyna olla mennyt kuivuus vai mika.

Pelailtiin eilen illalla Colorettoa kynttilanvalossa ja Kiinassa ei ehka enaa hakeuduta tallaisiin luonnonpuistoihin majoittumaan, varsinkin kun Migutsella taitaa olla niita viela loppureissun aikana edessaan muutama jokatapauksessa. Ennen reissuunlahtoa olimme muutamien ihmisten kommenttien perusteella sita mielta, etta Xian jaa valiin, mutta nyt mieli on jalleen tapaamiemme matkalaisten kertomusten perusteella muuttunut. Xianista todennakoisesti matkaamme melko suoraviivaisesti etelaan, ainakin Guilin pitaisi nahda, ja sielta edelleen Guangzhou-nimiseen kaupunkiin lahella Hong Kongia, josta ainakin mina lennan takaisin Eurooppaan. Hong Kongista on viela suunnitelmissa tehda reissu Macaoon katselemaan kasinoita. Varmaan tama ohjelma viela elaa jonkinverran, hostellit nayttaisivat olevan melkoisia matkasuunnitelmamutaattoreita.