Kotona jälleen

Virosta on kotiuduttu ja tällä kertaa jopa niin ajoissa, että auringon paisteesta oli mahdollista nauttia vielä hyvän aikaa. Päätin lähteä tuulettamaan päätäni ja ulkoiluttamaan kameraa kävelylenkille Seurasaareen. Reissu venähti lopulta 4,5-tuntiseksi tallusteluksi; Jalkaparat ovat tästä koettemuksesta vieläkin hieman myrtyneet, sandaalieni ergonomia kun ei nyt aivan parhaasta päästä ole. Muutamia kivoja otoksia jäi käteen ja ajattelulle oli ainakin kunnolla aikaa.

Seurasaaren oravat ovat aiemminkin olleet kesyjä, mutta nyt niiden rohkeus on yltänyt aivan uusiin mittasuhteisiin. Kurret juoksevat hetkeksi hiekkapolulle pysähtyvää kulkijaa kohti ja kiipeävät muitta mutkitta jalkaa pitkin ylös selkään tutkimaan olisiko repussa jotain syötäväksi kelpaavaa. Toisaalla pörröhäntaiset ystävät juoksevat polun kaidetta pitkin kulkijan vierellä odottaen mahdollisuutta hypätä olalle. Jotkut ovat niitä tainneet hieman ruokkia kädestä, kun ovat tuollaisia temppuja oppineet. Muualla yhteiskunnassahan ollaan itsepalveluun jo siirryttykin melkein kaikilla osa-alueilla. Oravat ja New Orleansin katujegit[via Boing Boing] lienevät kyllä tällä hetkellä itsepalvelukerjäämisessä aivan kärkikahinoissa.