You did it again, Mr. Murphy
Tyypillistä: Kun kerrankin olisi ihan kunnolla aikaa yrittää kirjoittaa jotain, niin palveluntarjoajan DNS-palvelin on teillä tietymättömillä. Ilman sitä surffailu on vähän hankalaa, kun pitäisi muistaa ulkoa kaikkien tarvitsemisensa webbisivujen palvelimien IP-osoitteet. Minä en muista edes puhelinnumeroista kuin juuri ja juuri omani, joten ei ole tullut noita IP-osoitteitakaan mieleen painettua. Ja tietysti näin pitää käydä juuri sellaisena päivänä, jolloin palveluntarjoajan vikapäivystys palaa asiaan aikaisintaan 3 vuorokauden kuluttua. Onneksi saan lähetettyä näitä kirjoituksia myös kännykän sähköpostisoveluksen kautta, joten hätä ei ole aivan niin polttava.
Pitäisi motivoida itsensä tekemään jotain mielellään liikunnallista puuhailua vapaa-aikanaan. Ihme kyllä, istuminen kotona koneen ääressä tai leffateatterin pehmeillä penkeillä ei oikein tunnu riittävän vastapainoksi työpäivänmittaiselle koneen edessä istumiselle: yläselkä ja hartiat sekä vähän muutkin lihakset ilmoittelevat kankeutuneesta tilastaan kramppailemalla milloin missäkin tilanteessa. En vain koskaan ole ollut säännöllisiin liikuntasuorituksiin taipuvaista tyyppiä, vaikka ulkoilu rauhalliseen tahtiin, ympäristöä tarkkaillen, onkin varsin miellyttävää puuhaa. Tänään voisi sentään lähteä pienelle kävelylle.
Mielekkäiden harrastusten puutteesta kertonee sekin, ettei pysty unohtamaan palkkatyönsä asioita edes kotonaan. No en sitten tiedä onko mielekkäämpää ammuskella iltaisin vrtuaalimonstereita kuin koodata oma HTML-selain selvittääkseen montako tavua webbiserveri suostuu palauttamaan kuvatiedostosta ennen kuin menee jumiin. Tämä toki vasta muutaman tunnin ja tuopposen jälkeen duunikavereiden kanssa pitkän viikonlopun kunniaksi.
Minkä omalle mielenlaadulleen mahtaa: Joku asia jää vaivaamaan, ja sitä haluaisi heti paikalla selvittää, että miten ihmeessä tuo voi toimia noin, vaikka sen ei missään nimessä pitäisi?
Tänään sen sijaan iltapäivä ja ilta vierähtänee hyvässä seurassa Mahjongia pelaten. Peli on sen verran kiinnostava, että pelaaminen on hauskaa, vaikka häviänkin melkein aina vastustajien jaksaessa enemmän keskittyä taktikointiin ja tiilien laskemiseen. Minä nautin enemmän seurasta.
--EDIT: se pyörii sittenkin! Nettiyhteys nimittäin. Maailmassa on vielä perusteltavissa olevaa toivoa.








Jätä kommentti