Edes Sunnuntailla et onnistu aina

Rucolaa ja valkosipulia

Kesäaika pääsi jälleen yllättämään ja nappasi tunnin pois sunnuntaipäivästä. Kävin kuvailemassa VR:n Makasiineja, jotka ovat kohta muisto vain Musiikkitalon rakennustyömaan montussa. Haikeaa oli siellä ja räystäiltä törröttäviä jääpuikkoja. Varmaan vahingossa häiritsin teleobjektiivin kanssa hyöriessäni Diakonissalaitoksen piikinvaihtoambulanssin potentiaalisia asiakkaita ennen kuin tajusin mistä on kyse. Sori vaan jos niin.

Ajattelin kokeilla paistaa kasvistäytteisiä leipäsiä vähän samaan tapaan kuin mitä näin viime vuonna Xi'anin muslimikorttelin katukeittiössä tehtävän. Parasta, mitä siinä projektista sain aikaan, oli tuo oheinen kuva. Valitsin väärän taikinan ja liikaa valkosipulia suhteessa kyspennysaikaan ja jouduin dumppaamaan kaikki tuotokset parin maistohaukun jälkeen roskiin. Tervetuloa I-koekeittiöön.

Illalla nähty Bennett Millerin Capote oli kovin vaikuttava. Onneksi olin yksin sitä katsomassa, seura olisi melko varmasti pilannut hyvän ahdistuksen siitä, että elelen lukutaitoisena kirjaston vieressä vain heilauttaen symbolisesti kättäni tuhansille ihmisille, jotka ympäri maailman ovat valuttaneet sydänverensä luodakseen huomattavan hyvää kirjallisuutta. Onneksi on Philip Seymour Hoffman, joka armollisesti suostuu tuottamaan kirjailijasta kertovan leffan ja häikäisemään minua sen pääosassa. Henkilökohtainen Oskari-palkinto hänelle myönnettäköön siitä.