Don Johnson Big Band: Don Johnson Big Band

Don Jonhson Big Bandin kolmas täyspitkä ilmestyi tänään postiluukusta ja sitä on nyt tullut pari kertaa soitettua. Ensikuuntelu paljasti, ettei levy suinkaan ole niin suoraviivaista tavaraa, kuin mitä massiivisesta ennakkomainostuksesta voisi päätellä. Tanssittava musiikki on myös jäänyt hieman taka-alalle ja soundeista kuulee, että prosessorit ovat jauhaneet Kaapelitehtaan Dick Tankissa.

Jo hieman liikaakin radiossa soinut Road-sinkkukappale avaa levyn metalliselta kalskahtavalla tasapotkulla, samaan tapaan kuin puhkisoitettu One MC, One Delay korkkasi edellisen Breaking Daylight -levyn. Cocoa Cacao ja Emma Salokoski houkuttelevat eksoottisempaan, letkeään rytmiin, joka saa jo mukavasti tanssijalan liikkeelle. Private Intentions jatkaa jälleen tyylikkäällä, mutta kovin särmättömällä musiikkimatolla, jolle Tommy Lindgrenin on hyvä levittää lyriikkansa. Neljäs kipale Busy Relaxin' on hyväntuulinen kesäbiisi, joka Felix Zengerin mainiosta beatboxauksesta huolimatta kuulosti mielestäni jotenkin raikkaammalta sinä melkein akustisena versiona, jonka kuulin Yle X -radiokavavan Lasipalatsi Live -ohjelmassa 5.4.

Pienimuotoinen Jack ja karu Dangerous ovat lähinnä säveltaustaista kantaaottavaa runoutta maailman pahuudesta niin kuin Tommy vain sen osaa ulostaa. Island Girl jatkaa hempeänä rakkausballadina, joka tuntuu olevan hieman erikoisessa seurassa. Nimikappale Don Johnson Big Band puolestaan tarjoaa hengähdystauon verran kapakkajazz-henkistä instrumentaalifiilistelyä.

Support De Microphones -ensilevyyn nimellään viittaava No. 2 At The Hamburg Concept kritisoi Stop töhryille -projektia ynnä muuta katukuvahygieniaa saavuttaen samalla ehkä levyn oudoimmat soundit, joista on pitkälle vastuussa viulusankari Pekka Kuusisto. Loppupuolen kappaleista erottuu edukseen unenomainen Hidden Rainbow, jonka kertosäkeestä tulee jostain syystä etäisesti mieleen Pet Shop Boys(sic!).

Kaikenkaikkiaan särmikästä jorausmusiikkia on ehkä yllättävän vähän, näillä sovituksilla livekeikalla meininki olisi varmaankin aiempaa rauhallisempaa fiilistelyä. Jonkin verran tähän suuntaan osoittavia viitteitä saatiin havaita jo neljä kuukautta sitten bädin joulukeikalla Tavastialla. Saapa nähdä millaiseksi meno keikoilla äityy jatkossa.