Perus- ja luksuskampaus?

Hesarissa käsiteltiin tänään hiustenväkerrysliikkeiden mies- ja naistaksoja. Syystäkin kuluttaja-asiamies ja tasa-arvovaltuutettu ovat toistuvasti huomautelleet alan liikkeitä asiakkaiden sukupuoleen perustuvasta hinnoittelusta. Monet liikkeet, joihin toimittaja oli soitellut, olivatkin "siirtymässä" hinnoitteluun, jolla avoimesti ilmoitettiin kierrettävän kyseistä lain kohtaa: hinnat tulisivat olemaan erilaiset parturi- ja kampaamopalveluista, mutta miehiltä laskutettaisiin edelleen automaattisesti alemman parturitaksan ja naisia kallimman kampaamotaksan mukaan. Voi äiti!

Mites olisi näinä aikoina, kun miehetkin ovat valmiita uhraamaan enemmän euroja ulkonäkönsä eteen, että jos parturi-kampaamoissa olisi halvempi perusleikkaushinta ja kalliimpi (=työläämpi & kallimmat aineet) luksusleikkaus tai -kampaushinta? Saisi siitä sitten kukin valita oman mielihalunsa mukaan, että kuinka paljon haluaa rahaa uhrata pääkarvoitukseensa. Vai onko parturituolin takana pelko siitä, että naiset tyytyisivät joukolla nopeammin saksittuun miestukkaan, kun pakolliseen kampaajallakäyntiin voisikin budjetoida vähemmän rahaa?

Toisaalta toisaalta. Eritasoiset hinnat ovat mielestäni perusteltuja, mikäli sukupuoli todella vaikuttaa työn vaativuuteen. Vaikka sukupuoli ei taida merkittävässä roolia hiusten erilaisuudessa näytelläkään, niin keskimääräisellä asiakastyytyväisyydellä mitattuna eroa voi löytyä: naiset lienevät keskimäärin, ja painotan keskimäärin, tarkempia kampaamokäynnin tulosesta kuin miehet. Vaikkei sitä tietysti kampaajalle koskaan suoraan sanotakaan, että teitpä aivan karmeaa jälkeä. Se "tosi pirteä" look vaan mennäänjuoksujalkaa mutisten pesemään ja saksimaan kotiin. Olettaisin kyllä, että tässäkin tapauksessa ammattilainen erottaa vaativan asiakkaan kyllä nopeasti ulkonäöstä ja käytöksestä.

Että laitetaanko herralle tänään hieman luksusta?