Kjell Westö: Missä kuljimme kerran

Olipas erinomainen teos joululahjaksi saamani Kjell Westön Missä kuljimme kerran (alkup. Där vi en gång gått, Otava 2006). Vahvasti historiallisiin faktoihin perustuva, vuonna 2006 Finlandia-palkinnollakin kruunattu fiktio kertoo monen toisiinsakietoituvan helsinkiläisperheen ja -henkilön tarinaa yli 30 vuoden ajalta 1900-luvun alkuvuosilta Toisen maailmansodan kynnykselle. Tällaiselle kotikaupunkiaan rakastavalle, mutta sen historiaan aivan liian vähän tutustuneelle lukijalle katsaus kaupungin kehittymiseen ja sen asukkaiden elämään luo elävää aikaperspektiiviä Helsingin kaupungiosien, rakennusten ja katujen nykytilaan. Kuinka erilaista elämä onkaan ollut esimerkiksi Linjoilla oman asuintaloni rakentamisen aikaan 1920-luvulla!

Kertomuksen kuvalliseksi seuralaiseksi soveltuu hyvin esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2004 julkaisema sen ensimmäisen valokuvaajan kuvia 1900-luvun alun Helsingistä käsittävä Signe Brander: 1869—1942: Helsingin valokuvaaja -kirja. Jos kyseistä teosta ei satu olemaan saatavilla, niin makuun pääsee Helsingin sanomien verkkosivulla julkaistujen 18 kuvan valikoiman avulla.

Pelkän Helsingin rakennusten historian esittelyn tasolle romaani ei toki jää, vaan verevien henkilöhahmojen kautta Westö kertoo sujuvasti myös pääkaupungin 20- ja 30-lukujen kulttuurista ja asuinoloista, sekä kostettavistakin ihmiskohtaloista ajanjaksolla, johon sijoittuvat niin Sortovuodet, itsenäistyminen, Punaisten ja Valkoisten Sisällissota molemminpuolisine kostoretkineen, kieltolaki, jazz- ja swing-musiikin kultakausi 20-30-lukujen vaihteessa kuin natsi-Saksan vaikutuksen nousu 30-luvun lopulla.

Helppoa sivistystä ja taidokkaasti punottua kerrontaa siis tarjolla.