Mitä tehdä säästetyllä sähköllä?

Sitä huomaa aina välillä olevansa fiksaantunut tiettyyn ajattelumalliin, jota sitten pyrkii seuraamaan tarkemin ajattelematta. Vaikkapa se, että sähköä pitää säästää, joka erityisesti ilmastonmuutoksen tutkimukseen panostavan viraston työntekijänä ja muutenkin vihertävänä henkilönä tuntuu itsestäänselvyydeltä. Hetkinen, siis säästämään, kuten rahaa, jotta sitä sitten olisi tuhlattavaksi joskus myöhemmin?

Näille poluille ajatukset sai aktivoituminen SETI@Home-projektissa viime viikolla useamman vuoden tauon jälkeen. Ajatuksena on siis verkottaa tavalisten verkontallaajien tietokoneet massiivisiksi hajautetuiksi laskentakoneiksi, joiden avulla voidaan “ilmaiseksi” ratkoa ongelmia, jotka muutoin vaatisivat hyvin kalliita supertietokoneresursseja.

Koti-SETI etsii mahdollisesti älylliseen elämään viittaavia signaalipiikkejä eri puolilta taivaankantta vastaanotetusta radiokohinasta. Samankaltaisella hajautetulla grid-tekniikalla simuloidaan nykyisin mm. proteiinimolekyylien laskostumista ja mallinnetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Näin saaduilla laskentatuloksilla tehdään vakavamieleistä tieteellistä tutkimusta. Ja ainakin SETI-projektin tapauksessa sellaista, johon muuten, erityisesti näinä ilmastonmuutoksen vauhdittaman maailmankaikkeudellisen sisäänpäinkääntymisen kulta-aikoina, on hyvin vaikeaa saada tutkimusrahoitusta.

Grid-ohjelmia ajetaan kotikoneilla tyypillisesti silloin, kuin käyttäjä ei näyttäisi olevan puuhaamassa koneella mitään muuta, siis kun prosessoriaikaa ja verkkokaistaa on käytettävissä. Äkkiseltään hieno ajatus, mutta mutta. Nykyiset kotitietokoneet on suunniteltu vähentämään virrankulutustaan, kun käyttäjä ei sitä tarvitse. Grid-ohjelmat päinvastoin saavat koneet hyrräämään täysillä, ja siten kuluttamaan enemmän sähköä käyttäjän ollessa passiivinen. Herää kysymys, että mihin sähköä on hyväksyttävää käyttää. Voinko hyvällä omallatunnolla esimerkiksi tuplata oman sähkönkulutukseni, jos käytän tuon lisäenergian tieteelliseen tutkimukseen? Ja jos, niin millä kriteereillä kyseinen tutkimus pitäisi valita?

Tehdäänpä hieman laskelmia tietokoneen sähkönkäytöstä. Pyöritin omalla neliytimisellä tietokoneellani SETI@Home-sovellusta kolmisen vuorokautta yhteen menoon, poislukien ne muutamat tunnit vuorokaudesta, jolloin puuhasin koneella jotain muuta. Näytön toki suljin aina kun en sitä tarvinnut. Asuntoni sähkönkulutus oli tuona aikana karkeasti arvioituna 21 kWh, eli n. 7 kWh/vrk. En käyttänyt uunia, saunaa ei ole, ja lämmitys toimii pääosin kaukolämpövedellä, joten voin kuvitella sähkökulutukseni olleen tuona aikana muutoin jotakuinkin normaalitasolla. 7kWh/vrk tarkoittaisi n. 2550 kWh vuosikulutusta, kun tavallinen vuosikulutukseni on 1350 kWh, eli 24/7/365 “tieteelliseen laskentaan” hulahtaisi ehkä n. 1200 kWh vuodessa. Tarkistuslaskennan perusteella tietokone siis söisi energiaa laskennan aikana n. 150W jatkuvalla teholla, mikä tuntuu järkevältä arviolta. Helsingin Energian Ympäristöpennisähkölläni tuo ekstra tulisi vuositasolla maksamaan n. 100¤.

Tietokoneessa käytetty sähköenergia muuttuu pääosin lämmöksi, joka lämmittää huoneilmaa, mikä tietysti myös pitäisi ottaa kulutuslaskelmissa huomioon. Talvella lämmityksestä on Suomessa hyötyä, kesällä se aiheuttaa en sijaan useimmiten vähintäänkin epämukavuutta, ellei suorastaan lisää energiakulutusta ilmastointitarpeen kautta. Pitäisikin raahata kone piskuiseen vessaani, johon on muun lämmityksen puutteessa asennettu 400W sähköpatteri. Eipä vaan taida homma käytännössä onnistua, kun ehkä mielummin kuitenkin työskentelisin jossain muualla.

Helsingin Energia ottaa jo tällä hetkellä lämpöenergiaa talteen puhdistetusta jätevedestä Katri Valan puiston alle louhitussa lämpöpumppulaitoksessa. Mitenkäs olisi, jos samaan syssyyn perustettaisiin keskitetty ja tehokas tietokonekeskus, jonka lämpöenergia saataisiin talteen samalla mekanismilla? Prosessoriajan myyminen sopisi ihan hyvin tietoliikennekapasiteettia jo nykyisinkin kauppaavalle yhtiölle.