Katkelmia synnyttämässä

“Yam Eno”, a Creative Commons licensed image by so_happily_unsatisfi ed

Napanuoran katkaisu tekee hämmentävän haikeaksi. Itse fyysistä toimenpidettä en ole koskaan ollut näkemässä, vaikka minusta toissapäivänä tulikin vuorokauden sisällä sekä kummisetä että eno. Tai se kummisetyys ei toki ole vielä teknisesti realisoitunut, mutta moista kunniavastuuta on kuitenkin lupailtu.

Mutta siis vertauskuvallisesti katkottu nuoruus: poistuin eilen hetken mielijohteesta kahden ainejärjestön sähköpostilistoilta yli 13 vuoden hengailun ja lähes neljä vuotta yliopistolta valmistumisen jälkeen. Ei silti, että kyseisten listojen postit minua kovin paljon enää pitkään aikaan liikuttivat, mutta kai siinä silmien alla vilistävässä opiskelijabileiden ja saunailtakutsujen virrassa oli jotain kohdunomaisesti rauhoittavaa. Ja ne mainosten iloisesti solmuun menevät ASCII-grafiikat, kun en ole enää vuosiin vaivannut itseäni tasavälisellä sähköpostifontilla (koodatessa sentään vielä, ei kai sitä kukaan suhteellisella sentään).

Kaiken lisäksi sellainenkin kuriositeetti on lähiaikoina tapahtumassa, että rekisteröity yhdistys, jota olen olin kuutisen vuotta sitten perustamassa, ollaan kunniallisesti lakkauttamassa. Maailma muuttuu keskoseni, on ehkä hyvä aika lyödä pää ulos kaapista.