Henk. koht: huhtikuu 2007 - arkisto

Nuori Mella-neiti on sisäistänyt valokuvamallin elkeet.

Joskus tuntuu, että joka päivä on karkkipäivä. Sitten heti perään epäilys: kuinka monta kelpoa konvehtia ennen rommirusinaista irvitystä?

Torstaina oli Tavastialla vallan mainio Alamaailman Vasaroiden keikka, olen vieläkin niin fiiliksissä, että uuden levyn hankinta taitaa olla välttämättömyys. Jengiä ei ollut tungokseksi asti, mutta tarpeeksi hyvän fiiliksen aikaansaamiseksi. Vasarointi on mainion kuuloista levylläkin, mutta lavalla kavereiden show tuo lyriikattomaan kebab-kudokseen vielä vähintään yhden dimension lisää, jossa head-banger -pasunisti Erho Haukkala ja Jarmo Sarkulan parimetrinen bassosaksofoni ovat vain pisteitä ä:n päällä. Soundi oli myös erityisen mehevästi miksattu, niin Teemu Hännisen rummut kuin Tukka Helmisen ja Marko Mannisen sellot pääsivät oikeuksiinsa. Vasaraasian Perforok!

Perjantaina myrskäyttelimme duunissa ajatuksiamme Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen ihmisten kanssa Ilmatieteen laitoksen ja TTL:n mahdollisesta yhteistyöstä kognitiiviseen ergonomiaan liittyvissä projekteissa. Ai kun tuo näkökulma ihmisen ja koneen yhteispeliin istuu hyvin omaan, laajahkosti mieltämääni käytettävyyssuunnittelun asetelmaan, jossa ensisijaisena tavoitteena on inhimillisen työn optimointi ja mielekkyys. Erittäin mielenkiintoista, käytännönläheistä tutkimusta heillä on vireillä, ja meillä puolestaan ihmisiä vaativissa ajattelutyötehtävissä, joten mielenkiinnolla seurataan mitä tästä vielä syntyykään.

Eilen koin pallogrillikauden avauksen hyvässä ystäväseurassa, hämmästellen mm. Mella-neidin tasapainoharjoituksia ja vaahtokarkkien paahtamista kynttilänliekeissä. Sellainen Siperian kesä -fiilis: aurinko lämmittää, mutta villapaita tarvitaan silti estämään vilustuminen.

Tänään sitten jatkui urbaani flaneeraus Tin Tin Tangon aamiaistihentymästä Kaupunginmuseon Kunnon kansalainen -näyttelyyn Hakasalmen huvilaan ja edelleen Rikospaikka Helsinki -näyttelyyn Sederholmin taloon. Vanhojen valokuvien kombinaation olisivat parahultaisesti täydentäneet Tennispalatsin Tähtitaivas- ja Robert Doisneau -näyttelyt, mutta ei sentään hopeaoksidia mahan täydeltä.