Ohjelmistot ja ohjelmointi: huhtikuu 2008 - arkisto

Ilmatieteen laitoksen UV-indeksisivu

Onpa kivaa saada jokin projekti valmiksi. Tänään klo 10 julkaistiin Ilmatieteen laitoksen webbisivulla täysin uudistettu maailmanlaajuinen UV-indeksipalvelu (också på svenska, and in English), jonka suunnittelemisessa ja toteuttamisessa olen ollut hyvin aktiivisesti mukana. Nyt voitte siis tarkistaa vähän eksoottisempienkin matkakohteidenne UV-säteilyennusteen valtion virallisesta tuutista. Uusi UVI-sivu on toivoakseni ainoastaan päänavaus IL:n webbisivujen kautta tarjottavista ilmaisista, maailmanlaajuisen säätiedon palveluista.

Viimeisen vajaan vuoden aikana on istuttu monessa palaverissa keskustelemassa UV-indeksiin liittyvistä asioista niin tutkija- meteorologi-, havaintojenkeräys- kuin nörttinäkökulmastakin. Pohdittu erilaisia visualisointitapoja, vertailtu UVI-tiedottamista eri alan laitosten sivustoilla ympäri maailman ja ihmetelty datan saatavuutta. Oman ripsakan mausteensa keitokseen tuo kädenvääntö siitä, millaisia tuotteita ja tietoa IL:n julkisille webbisivuille voidaan laittaa ilmaiseksi kaikkien saataville: säähän liittyvillä tuotteilla on nimittäin aika usein myös kaupallista potentiaalia.

Varsinaisesti koodauksen makuun ko. sivun suhteen pääsin loppuvuodesta 2007 ja homma oli loppuhiontaa vaille valmis n. kuukausi sitten (toki samaan aikaan oli meneillään myös muita työaikaa vieviä projekteja). Tänä aikana syntyi n. 3200 riviä lopullista ohjelmakoodia, josta suurin osa liittyy UVI-datan hakemiseen ja käsittelyyn visualisointia varten. Merkittävin yksittäinen osa oli indeksin arvoittain väriään vaihtavan havainto/ennustegraafin toteuttamisessa, sillä pohjalla oleva graafinpiirtokirjasto ei suoraan tue kaikkia tässä tarvittuja ominaisuuksia. Nyt kun se on kerran tehty huolella, niin toivottavasti tulevaisuudessa päästään tämäntyyppisten ratkaisujen kanssa vähän helpommalla.

Aika räikeähän tuo on väriensä puolesta, mutta minkäs teet, kun UV-indeksin väriskaala on kansainvälisesti WHO:n fiksaama. Tällä sivulla on kyllä sen verran ko. ohjetta laajennettu, että arvoille 12-17 on kehitetty omat värit tummentamalla vakioskaalan 11-ja-yli -sävyä asteittain. Näkyy sitten tuolla päiväntasaajankieppeilläkin jotain eroja käräyttävyydessä.

Mainitaan tässä vielä varmuudeksi, että IL:n webbisivujen materiaali on tekijänoikeudellisesti suojattua, eikä yksittäisiä osia saa poimia ja julkaista edelleen. Eli esimerkiksi IL:n webbisivujen kuvien paketointi iGoogle-widgeteiksi ilman erillistä lupaa on kiellettyä, vaikka lähde mainittaisiinkin. Vähän hölmöä minusta, mutta näin se nyt on ainakin tällä hetkellä. Onneksi olen itse pääosin näiden datapoliittisten vääntöjen ulkopuolella.

Näköjään siellä on vieläkin ainakin yksi bugi, jonka nyt huomaan, onneksi ei kovin fataali sentään. Harmirahtunen. Ei silti pilaa mun vappuiloa :-)

Viimeaikoina ajatukset ovat pyörineet varsin tiukasti työasioissa, eikä tänne blogin puolelle ole tuntunut juuri riittävän sisällöntuotantopuhtia. Olen kirjoittanut suoranaisesti työhöni liittyvistä asioista melko rajoittuneesti, eipä niissä nyt usein ulkopuolisille kovin kiinnostavia seikkoja lienekään. Kun Ilmatieteen laitoksen ohjelmistokehitysblogia ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa, niin tuupataan tämä nyt tänne. Mainittakoon selvyyden vuoksi, että seuraavat mielipiteet ja johtopäätökset ovat omiani, eivätkä välttämättä edusta Ilmatieteen laitoksen virallista kantaa.

Erilaiset paikkatietoon, eli kartalle sijoitettavaan informaatioon liittyvät palvelut ovat nykyisin kovin hip ja pop, ja niihin liittyvää tekniikkaa ja sovelluksia väsätään hiki hatussa lukuisissa nyrkkipajoissa (kunnes Nokia tai Google tulevat ja ostavat osaajat huomiinsa). Potentiaaliset käyttömahdollisuudet ajan- ja paikantasaisella tiedolla ovat huomattavat kunhan vaan sitä jostain saisi. Ja mielllään ilmaiseksi.

Tämä on huomattu EU:n lainsäädäntötasollakin: noin vuosi sitten tuli voimaan INSPIRE-direktiivi, joka pakottaa jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset asteittain avaamaan merkittävästi datapolitiikkaansa ja yhdenmukaistamaan tiedonjakoinfrastruktuurejaan: Nyrkkisääntönä voisi ehkä sanoa, että EU:n jäsenvaltioden viranomaisten pitää tulevaisuudessa tarjota yhteiskäyttöiset paikkatietonsa kansalaisille ilmaiseksi tai ainakin minimikustannuksin, mikäli niiden julkistaminen ei vaaranna yksityisyyden suojaa, kansallista turvallisuutta tms. Direktiivin toimeenpanoon vaadittavan kansallisen lainsäädännön pitäisi olla voimassa vuoden 2009 keväällä.

Direktiivin tarkoituksena on datan saatavuuden varmistamisen lisäksi erityisesti varmistaa se, että niin eri viranomaiset kuin kaupalliset toimijat ja kansalaisetkin voivat todella käyttää ja yhdistellä saatavilla olevaa paikkatietoa, joten on välttämätöntä sopia yhteisistä rajapinnoista, formaateista ja tietosisällöistä ja käyttää olemassa olevia avoimia paikka- ja metatietostandardeja milloin mahdollista. Teknisen tason vaatimuksia ja ohjeita väännetään parhaillaan EU-tason työryhmissä. Tässä vaiheessa voidaan varmuudella sanoa, että Open Geospatial Consortiumin (OGC) määrittelemät Geography Modeling Language (GML) -pohjaiset avoimet standardit ja Web Service -tyypiset teknologiaratkaisut ovat avainasemassa INSPIRE-direktiivin toteuttamisessa.

Mainiota kaikki tyynni, noin niinkuin periaatteessa. Paitsi että viranomaisilla (ainakin Suomessa, todennäköisesti muuallakin) on vielä kovasti vähän tietoa ja olemattomasti kokemusta GML:n ja OGC:n Web Service -palvelujen pystyttämisestä ja käyttämisestä. Ylipäätään ajatus, että jokaisen viraston ei tarvitse haalia itselleen ja ylläpitää kaikkea tarvitsemaansa paikkatietoa, on vielä monille vieras. Saati sitten, että kannattaisi nähdä vaivaa (= käyttää rahaa) tiedonhakupalvelujen ja formaattien yhdenmukaistamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Onhan meillä se excel-muodossa, jos joku joskus sattuisi pyytämään.

Tämä ei tietysti ole mitään uutta viranomaisten tietojärjestelmien kehittämisessä: ainakin viimeaikaisten hallitusten tavoittena lienee ollutkin pakottaa viranomaiset ostamaan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehitystyötä yksityiseltä sektorilta, kun valtionhallinon säästöohjelma leikkaa oman henkilöstön määrää, tai vähintääkin tekee rekrytoinnin lähes mahdottomaksi (palkkakilpailussa valtio ei toki ole IT-puolella pärjännyt yksityiselle puolelle ennenkään). Mutta löytyykö tähän paikkatietoinfrastruktuurin rakentamiseen ja toimialakohtaiseen tiedonmallinnukseen riittävästi asiantuntevaa apua Suomen yksityisen puolen firmoistakaan?

Varmasti jossain tämän alan osaamistakin on tarjolla, mutta ainakin tällä hetkellä muutamat konsultointipalveluja tarjonneet, jo alalla kannuksensa näyttäneet ja kyseisten standardien kehitystyössä mukana olleet firmat tulevat Suomen ulkopuolelta. Mikäs siinä tietysti periaatteessa, mutta tuntuu vähän tarpeettomalta lennättää tyyppejä Kanadasta pitämään koulutuksia ja workshoppeja, eikä suomenkielinen kommunikointimahdollisuus varmasti olisi pahitteeksi (pitää muistaa huomioida pomotkin, hih).

Jos teillä on pätevää alan osaamista tarjolla, niin tulkaa tyrkyttämään itseänne. Jos ei ole, niin hankkikaa sitä osaamista nopeasti. Valtionhallinnossa tarvitaan kipeästi asiantuntevaa apua siinä miten homma käytännössä kannattaa hoitaa ja mikä ei ainakaan toimi. Ja turha sitten yrittää passittaa niitä harjoittelijoita meille selailemaan niitä standardeja netistä konsulttihintaan, sen osaamme tehdä itsekin. Rahaa on kyllä (pakko kai olla, kun lainsäädäntö vaatii).

Käytännössä vähänkään isommat hankinnat on tietysti pakko kilpailuttaa, joten ihan ensimmäisen vastaantulijan kanssa ei sopimuksia voi suoraan solmia, mutta helpottaisi jo sekin, että tietäisi mistä asiantuntemusta on saatavissa. Kyllä sen pään aina yhden seinän läpi hakkaa, mutta keljuttaa, jos se ei ollutkaan ulkoseinä.